Blogi

Viikonloppuleiri Yyterin hiekkarannoille alkoi Kupittaan urheiluhallin edustalta perjantaina noin klo 15.00. Hallilla pakkasimme autot täyteen niin urheilijoita kuin urheilijoiden tavaroita. Ulkopuolinen olisi saattanut ajatella tavaramäärän perusteella, että olisimme lähteneet kuukausien pituiselle ristiretkelle, mutta valveutuneen urheilijan silmin tilanne oli hyvin ymmärrettävä.

Kestävyysvalmentajalle epätyypilliseen tapaan Lippo onnistui ottamaan heti kärkeen räjähdysmäisen startin kellertävällä Renaultillaan. Emme kuitenkaan hätkähtäneet, vaan teimme neljän auton kolonialla letkan Renaultin perään ja saavuimme rinta rinnan Yyterin virkistyshotellin pihaan.

Leirin ensimmäinen harjoitus aloitettiin välittömästi tutustumalla ympäristöön. Osalle tunnin lenkki oli hotellin kulmilla kiertelyä ja osalle nilkkoja sekä jalkateriä hyväilevää kangaspolkujuoksua. Tarkoituksena oli juosta lenkki tv-reippaan tahtia mutta jos valitsi väärän ryhmän ja yliarvioi oman kuntonsa niin oli mahdollista myös tehdä tunnin mittainen maksimikestävyysharjoitus.

Harjoituksen jälkeen tarjolla oli hyviä maisemia sekä erinomaista ruokaa. Jos pelkäsi kuolevansa leirillä nälkään, niin väärässä oli, sillä seuraavan päivän aamiainen oli myös ravitseva ja kattava. Vatsat pinkeinä käänsimme autojen keulat kohti kaakkoa ja saavuimme Porin maineikkaalle yleisurheilustadionille. 200m matkalla oli tarkoitus ottaa ”henkilöstä” mittaa, tässä kohtaa mukaamme liittyi Team Keron valmennuspäällikkö Timo, joka samalla osallistui vetojen lähettäjäksi. Vedot näyttivät juuri siltä, miltä kestävyysjuoksijan pikajuoksun kuuluukin näyttää eli vaihtelevalta.

Raskaan aamuharjoituksen jälkeen oli aika siirtyä lounaan kimppuun. Lounaan jälkeen oli mahdollisuus ottaa vartin painajaiset ja samalla valmistautua päivän päätreeniä kohti.

Eli hiekkadyyniharjoitus ilman rajoituksia. Jo ensimmäisistä askeleista rannalla huomasi, että harjoituksesta saattaisi tulla raskas, varsinkin ryhmän raskaimmille. Vaikka hiekkadyynin huippu oli aivan käsin kosketeltavissa, pystyi nousua vertaamaan Himalajalle kiipeämiseen. Tavoitteena harjoituksessa oli oksentaa, mutta valitettavasti kukaan ei onnistunut tavoitteessa.

Dyyniharjoituksen päälle etsittiin sopiva suoran pätkä. Lipon lähettämänä juostiin alamäkeen rentoja kiihdytyksiä. ”paikoillanne, valmiit…,hep!!!”

Reeniä, ruokaa, reeniä, ruokaa, reeniä ja vähä untakin.

Ruuan jälkeen saimme nauttia täysin rinnoin sekä vatsoin Larin kuuluisasta keskivartalon jumppahumpasta. Johon kuului tällä kertaa keskivartalon kiusaamista ja hierontaa.

Illalla koko porukan voimin poreilimme ja rentouduimme Yyterin kylpylässä, ”jossa myös oli kauniit maisemat.”

Aamulla tukevan aamupalan jälkeen laitoimme lenkkarit tiukasti kiinni ja katseet kohti Yyterin kangaspolkuja. Leirin viimeinen harjoitus oli 2h pitkälenkki. Näin ryhmän kokemattomimmatkin pääsivät maistamaan kestävyysjuoksun parhaita paloja. Kallo, Ranta, Unikulma, Sydän, Tuutikki.

Kotimatkalle lähdettiin lounaan jälkeen ja kotimatka taittui vähän väsynein mutta onnellisin mielin, hitmixin ja urheilun merkeissä. Viimeinen auto kaartui takaisin Kupittaan hallin pihaan 22.4 sunnuntaina klo 15.00. Reissun arvosanaksi annetaan ehdottomasti 6/5.

Best of the Yyteri: hitmix, Kylpylä, pitkälenkki, dyynitreeni